Under
Vatten
På

Fotografier | Valokuvia | Photographs

Galerie Jangva / Studio

Dec 12/2013 – Jan 5/2014

Fotografierna är tagna på Hokkaido i Japan, vid Döda havet och i Island.
Det alla fotografier har gemensamt är vatten i olika former, ibland lågt nere, i form av is eller snö, ibland högre upp som ånga eller moln. De är tagna på vandringar, och på en flygresa.
Jag ville att bilderna skulle vara skrämmande eller hotfulla till sin komposition eller sin riktning. En välvande rörelse som kommer mot oss. I motsats är Döda havet mera stillastående, så stilla att bilden blir död. Vid Döda havet kan man förnimma vad som sker om allt vatten försvinner i världen. Ett veritabelt armageddon.
Själv har jag haft de mest skrämmande naturupplevelserna i Island. Vinden kunde oförutsägande öka till storm högt uppe på bergen – en så hård vind att stenarna flög. En dimma så tjock att jag måste vänta stillastående, eller försöka springa undan den när den nalkades. Om jag fotograferade vid solnedgången, måste jag skynda mig för att finna vägen hem.
Vackra vyer med moln och dimma kan bli spökskrämmande när man är ensam ute i naturen. Jag fick en känsla av att de stående stenarna i människoformat stirrade på mig. Det var första gången jag upplevde riktiga, livslevande troll.
På Hokkaido var det ibland så tjock dimma högt uppe i bergen att jag inte såg min hand framför mig. Där gick jag mycket nära den geotermiska ångan, så nära att jag var mitt inne i den. Marken skakade – ljudet från källorna var lika starkt som från en motorväg.
Bilderna är minimalistiska. Om vi leker tillräckligt länge med den tanken, försvinner allting och ingenting blir kvar. Inte denna text, inte fotografierna och inte vi.

Alla fotografier är pigmentutskrifter på papper, monterade på museipapp. Storlekar: med ram 71x88 cm, utan ram 56x75 cm (Stillastående vatten rinner uppåt med ram 88x71, utan ram 75x56 cm).

Valokuvat on otettu Japanissa Hokkaidon saarella, Kuolleenmeren äärellä sekä Islannissa. Yhteistä kuville on vesi eri muodoissa, joskus matalalla jään tai lumen muodossa, joskus korkealla höyrynä tai pilvinä. Kuvat on otettu vaelluksilla sekä lentomatkan aikana.
Halusin kuvien olevan sommittelultaan tai suunnaltaan pelottavia tai uhkaavia. Aaltoileva liike, mikä tulee meitä kohti. Tämän vastakohtana Kuollutmeri on pysähtynyt, niin hiljainen, että kuvastakin tulee kuollut. Kuolleenmeren äärellä voi havaita, mitä tapahtuu, jos koko maailmasta katoaisi vesi. Todellinen armageddon.
Itselleni pelottavimmat luontokokemukset olen kokenut Islannissa. Tuuli saattoi arvaamatta yltyä myrskyksi korkealla vuoristossa – niin kova tuuli, että kivet lähtivät lentoon. Sumu oli niin tiivis, että piti seistä hiljaa, odottaa tai yrittää juosta sitä pakoon sen lähestyessä. Jos kuvasin auringonlaskun aikaan, oli pidettävä kiirettä, että löytäisin tien takaisin.
Kauniit pilvi- ja sumunäkymät voivat olla kummitusmaisen pelottavia, jos on yksin luonnossa. Tuntui siltä kuin hiljaa seisovat, ihmisen kokoiset kivet tuijottaisivat minua. Se oli ensimmäinen kerta, kun kohtasin oikeita, ilmieläviä peikkoja.
Hokkaidolla sumu korkealla vuoristossa saattoi olla niin paksu, etten nähnyt omaa kättä edessäni. Siellä menin hyvin lähelle geotermistä höyryä, niin lähelle, että olin sen ympäröimänä. Maa tärisi – lähteistä lähtevät äänet olivat yhtä voimakkaita kuin moottoritien äänet.
Kuvat ovat minimalistisia. Jos leikimme tarpeeksi kauan ajatuksella, kaikki katoaa ja mitään ei jää jäljelle. Ei tämä teksti, eivät valokuvat, emmekä me.

Kaikki teokset pigmenttivedoksia paperille, pohjustettu museopahville.
Koko kehyksineen 71x88 cm, ilman kehyksiä 56x77 cm (Teos Seisova vesi valuu ylöspäin kehyksineen 88x71, ilman kehyksiä 75x56)

Water
Below
Above

The photographs have been taken in Japan on the island of Hokkaido, on the shores of the Dead Sea as well as in Iceland. The photographs are connected by water though in different forms, sometimes down low as snow or ice and at other times high above as steam or clouds. The photographs have been taken during hikes as well as during flights.
I wanted the photographs to be scary or threatening in their composition or direction. An undulating movement, which is coming towards us. In contrast to this the Dead Sea is still so quiet that even the photographs are dead. On the shores of the Dead Sea one can see what will happen if water was to disappear from the world. A true armageddon.
The most frightening nature experiences for me personally have happened in Iceland. The wind could suddenly pick up speed and become a storm high up in the mountains – such a strong wind that rocks would take flight. The fog was so dense that you had to stand still quietly or try and run away when it came close. If I photographed during sunset I had to make haste so that I could still find the road home.
Beautiful cloud or fog images can become ghostly, scary if you are alone in nature. It felt like quietly standing human sized rocks were staring at me. It was the first time that I ever met with real trolls.
The fog, up high in the Hokkaido mountains, could be so thick that I could not see my own hand. There I went very close to the geothermal steam, so close, that I was engulfed in it. The earth shook – the sounds from the springs were as strong as those of a highway.
The photographs are minimalistic. If we play with an idea long enough, everything disappears and nothing is left. Not this text, not photographs and not us.